Siirry suoraan sisältöön

Minne unohtui: ” Miltä kuulostaa? ”

Oletko/onko yrityksesi Mäkkäri vai Michelin-ravintola? Mittatilaustyötä vai tusinatavaraa? Innovatiivinen vai perinteinen? Rustiikki vai elegantti?

Useimmilla yrityksillä ja henkilöbrändeillä on strategisesti mietitty (tai ei mietitty) visuaalinen ilme, imago, markkinointi ja viestintä. Mitä tunteita ja mielikuvia herättää? Miltä tuntuu? Tietynlainen identiteetti siis. Myös kaikki yrityksen tuotteisiin, viestintään, markkinointiin tai tiloihin liittyvä toiminta, missä on läsnä ääntä voidaan suunnitella strategisesti ja muuta brändiä mukailevaksi.

Jos sinulle heräsi pieni omantunnon pistos ” tämähän on jäänyt kokonaan tekemättä ”, ei hätää. Et ole ainoa. Olet siis oikeastaan onnekas havahtuessasi, sillä tämän kellon pirinään on Suomessa herätty vasta hiljattain. Voit siis vielä olla aallonharjalla.

Mitä kaikkea audiobrändäys voi pitää sisällään? Arvioidaan myös joitain hintoja. Hintoihin voivat vaikuttaa esimerkiksi työn laajuus, vaativuus, määrälliset seikat ja tekijän kokemus.

Tästä kuitenkin nyt alkuun ainakin täysin ilmaisia vinkkejä!

Audiobrändäykseen voi kuulua mm:


  • Audiologo
  • Erilaiset brändimusiikit moniin käyttötarkoituksiin
  • Liiketilojen ääniominaisuuksien huolellinen suunnittelu: (akustiikka, merkkiäänet, tunnelmaäänet)
  • Tuotteesi ääniominaisuuksien huolellinen suunnittelu (esim; näppäilyäänet, hiljainen tuote vs kovaääninen tuote?)
  • Somen ja muun markkinointisisällön puhujan ääni (Esim: Onko puhuja nainen vai mies?)
  • Somen ja muun markkinointisisällön äänenlaatu (miksaus), sekä efektit, foley, musiikki, yms ->kaikki ääni mitä esimerkiksi videoissa voi käyttää.

Sound is incredibly powerful because of the speed at which you can capture your audience’s attention and “cement” your brand in their mind. – Gary Vaynerchuk


Audiologo

..on loistava kikka saada vaikkapa säännöllisten some-videopostauksiin lisää uskottavuutta ja jatkuvuutta. Kuten Gary yllä tokaisi, ”sementoit” myös äänellä brändisi kuulijan mieleen. Mietitään vaikka yhtä maailman tunnetuimmista brändeistä? McDonald’s. Aina mainoksissa se sama ”pada pa pa paa – I’m loving it! ” – Audiologo voi parin sekunnin mittainen ”stingi” tai muutaman erilaisen äänen summa. Sen voi suunnitella vaikkapa firman logo-animaation yhteyteen. Audiologo herättää erinomaisella tavalla katsojan huomion ja luo muistijäljen. Myös esimerkiksi tubettajilla voi olla oma ja uniikki audiologo!

Hinta: Audiologon suunnittelussa on olennaista ottaa huomioon psykologisia seikkoja, visuaalisia muotoja, liikkeitä, mielikuvia, värejä, materiaaleja, se tietenkin se brändin yleisilme ja viestinnän muodot. Pidän audiologon suunnittelussa sopivana hintana karkeasti 100-500€.

Millainen sinun tai yrityksesti audiologo olisi?

Tässä kuuluisia audiologoja ja muita ääniä:


Musiikki

” Se Fazerin pianomusiikki.. Burana-mainos.. Oltermanni.. Hesburger..” Listaa voisi jatkaa tovin.

Musiikki on taiteenlajeista se, mikä vaikuttaa tiedostamattomalla tasolla eniten tunteisiin. Tämä on tutkittu juttu. Sillä on valtava voima herättää mielleyhtymiä. Musiikki voi tehostaa kaikkea, mitä videossa haluat välittää ja mitä haluat sillä saavuttaa. Sillä voi myös viestiä tavalla, johon mikään muu ei pysty. Tunnelma, uskottavuus, muistijäljen jättäminen.

” Musiikin todellinen voima on siinä tosiasiassa, että se voi olla tunteen maailmassa tavalla, johon kieli ei pysty. Sille ominaisilla muodoilla on olemassa sisällöllinen moniselkoisuus, jota sanoilla ei voi olla. ”  (Susanne Langer)

Sinunkin brändilläsi voi olla oma melodia, jingle tai tunnari, joka toistuu julkaisussa. Hyvä jingle on tunnistettava ja tarttuva, mutta myös eri tilanteisiin ja tarkoituksiin mukautuva.

Hinta tilaussävellyksille: keskimäärin lähtökohta on itselläni 1 minuutti musiikkia = noin 300-1500€

Musiikin hinnasta on aina hyvä keskustella erikseen, sillä erilaiset toiveet voivat sekä laskea, että nostaa kustannuksia. On hyvä huomioida, että sävellyksen tilaus sisältää yleensä suoraan myös sen äänityksen, miksauksen ja mahdolliset muut kulut.


”Stingit”

..voivat olla esim 5-10 sekunnin mittaisia sävellettyjä musiikillisia pyrähdyksiä. Stingeillä esimerkiksi tehostetaan usein hetkittäistä tunnelmaa, jännitettä tai käännekohtaa. Näiden kohdalla sopivana pidän hintoja luokassa 50-200€ /kpl.


Tunnelmaa tilaan

Luontoääniä wc-tiloissa. Eteeristä huilumusiikkia kiinalaisessa ravintolassa. Rentoutusmusiikkia kylpylässä. Keskiaikainen äänimaisema museossa..

Oikeanlaista ”soittolistaa” voi käyttää hyödyksi monin tavoin. Jotkut kaupat tai ravintolat soittavat esimerkiksi tarkoituksella nopeatempoista musiikkia, sillä tämä jouduttaa asiakkaan ostopäätöstä. Vastaavasti elegantissa drinkki-baarissa voi soida verkkainen ja tunnelmallinen swing, koska tavoitellaan janoisten asiakkaiden viihtyvyyttä ja useampia tilauksia. Pieni suihkulähde voi tuoda palvelupisteen odotusaulaan eteerisen ja rauhoittavan tunnelman. Puhelinjonossa soi usein hyväntuulinen ”odotusmusiikki.”

Tilastotietoa: 35% asiakkaista viipyy pidempään, 21% asiakkaista suosittelee herkemmin ja 14% asiakkaista ostaa enemmän taustamusiikin ansioista.

Tarvitset siis luvan musiikin käyttöön julkisissa liiketiloissa, sekä tapahtumissa. https://www.musiikkiluvat.fi/

Hinnat soittolistolle: Esim Spotify business-lisenssiä voit vilkaista täältä.

Kylpylät, saunatilat, hierojat, joogit, museot, taidenäyttelyt… HOX!

Tämän tyyppisten palvelubrändien paikkoihin voi tehdä brändiin sopivan ja tilaan/tarkoitukseen räätälöidyn äänimaiseman tai musiikkiteoksen. Kyseessä voi olla esimerkiksi eteerisiä ja rauhoittavia 20-30minuutin musiikkiteoksia, tai muuhun kontekstiin vahvasti nivotuja äänimaisemia. Esimerkiksi kansallisaarteemme Kolin Sokos Hotel SPA:ssa löytyy vaikka mitä. Siellä soi esimerkiksi toisen kansallisylpeytemme, Sibeliusen musiikkia jopa veden pinnan alla. Erilämpöisissä ja -tyyppisissä suihkuissa on erilaisia äänimaisemia. Hyvä meininki!


Taustamusiikki videoon?

Myös videoissa voi käyttää yhtälailla erilaisia taustamusiikkeja ja ambientteja asiakaskokemuksen parantamiseksi ja tunnelman tehostajana. Näitä voi myös tilata audiodrändisi mukaiseksi räätälöityinä töinä.

Täytyy muistaa, ettei videoihin ei saa automaattisesti lisätä kenen tahansa artistin musiikkia. Lupa täytyy hakea tekijältä/Teostosta, ja yleensä se maksaa. Monesti brändin kannalta on kyllä huikean toimivaa, jos pystyy ostamaan vaikka brändiin sopivan, suositun bändin kappaleen omaan mainokseen. Myös tuntemattomammat indie-yhtyeet tekevät loistavia biisejä, joista voi yrittää hieroa diiliä oman brändin tueksi. Musiikissa on usein kiteytettynä jokin sanoma, ja se voi sopia sinun brändiisi kuin nenä päähän!


Hyvä akustiikka = Viihtyy

Onko sinulla on esimerkiksi kokoustila tai podcast-studio, jossa äänet raikuvat ja kaikuvat, eikä puheesta tunnu saavan selvää? Korvat väsyvät, viesti ei mene perille, kaikki hermostuvat ja hommat menee mönkään..

Ei hätää. Näihin voi vaikuttaa helposti ja halvasti. Hanki tilaan vaikka paksut verhot, matto, kirjahylly kirjoineen ja pehmeä sohva. Onnistuessaan myös oikein tyylikäs ratkaisu. Työntekijät viihtyvät ja jaksavat paremmin. Hyvä akuustikka lisää luonnollisesti myäs asiakkaiden viihtyvyyttä asiakastiloissa, kuten ravintoloissa.

Voit myös miettiä tilaasi erikokoisia ja -muotoisia akustiikkapaneeleita. Näiden tarkoitus on parantaa äänen selkeyttä ja vähentää tai hajottaa kaikuja. (Diffusoida tai absorboida) Joskus kannattaa myös jakaa tilaa ja työpisteitä väliseinillä tai verhoilla. Olet varmaan nähnyt esimerkiksi korkeiden lounas-ravintoloiden katosta roikkuvan asioita. Sille on syynsä.

Akustiikkapaneeleiden hinnat vaihtelevat niin rajusti designin, koon ja materiaalien mukaan, että turha melkein julistaa mitään hintahaarukkaa. Jos pitäisi sanoa jotain, niin 5-500€. Kannattaa siis konsultoida ammattilaista, ettei tule yllätyksiä. Tyylikkäitä paneeleita voi myös rakentaa itse! Näihin löytyy googlettamalla paljon DIY -ohjeita.


Äänitys laadukkaasti

Joskus mainokseen äänitetyn puheen sisältö on muuten timanttia, mutta huono äänenlaatu vesittää videon sanoman välittymisen. Jos päätät tehdä oikein virallisen markkinointivideon älypuhelimen mikillä ja kameralla, et anna kovin hyvää kuvaa yrityksestäsi: ” Meille mennään halvimman ja helpoimman kautta.” Hyvällä älypuhelimella toki voi mainiosti tehdä vaikka ”ei niin virallisia” pieniä some-päivityksiä. Kannattaa siis vähän seurata review-sivustoja myös puhelimen äänenlaadun kannalta ennen ostopäätöstä. Itse ostin OnePlus6 -puhelimen, johon olen ollut muuten tyytyväinen, mutta mikin äänenlaatu on hävyttömän huono. Onneksi itsellä sattuu olemaan vähän muitakin äänitysvermeitä..

Huikean hyvä investointi voikin olla hankkia esim yksinkertainen usb-äänikortti, mikki, teline ja piuha. Näillä paranee videoiden äänenlaatu. Nykyisin on myös mikkejä, joissa on oikein sisäänrakennettu äänikortti, jos erityisen kompakti ratkaisu miellyttää. Näitä toki täytyy opetella käyttämään ja mielellään myös ääntä hieman jälkikäsittelemään, eli miksaamaan. Jos äänität paljon ulkona, hanki myös tuulisuoja! Voit selvitä kaikista näistä hyvin n. 100-500€.

Voit myös kalustohankinnoissa konsultoida ammattilaisia. Kysy ihmeessä vaikka täältä: [email protected] – Saatat säästää piiitkän pennin, kun selviää mitä todella tarvitset ja mitä et. Jos taas teet äänitystä vain harvoin, jäät hinta/laatu -suhteessa voitolle, kun ostat äänitys- ja miksauspalvelun ammattilaiselta. Kompaktin kaluston voi tuoda jopa sinun firmasi konttoriin tai tarvittaessa vaikka keskelle metsää. Jos teet virallisempaa ”laatu-videota” suosittelen aina käyttämään äänityspalveluja.


Miltä itse tuote kuulostaa?

Autoillessa on rasittavaa, jos moottorin ääni ja tuulen ujellus kuuluu non-stoppina 80db voimakkuudella. Toisaalta niinkin on käynyt, että auto on suunniteltu liian hiljaiseksi ja asiaa on jouduttu kompensoimaan asentamalla moottoriin mikrofonilla, joka lähettää auton sisälle hieman ehtaa moottorin karjuntaa. Hassua, mutta monien autobrändien käyttäjät ovat tottuneet jylhään moottorin ääneen ja suorastaan kaipaavat sitä! Olennaista on se mitä haluat tuotteesi ääni-ominaisuuksien viestittävän ja mikä on äänen funktio. Se voi tuntua miellyttävältä. Se voi ohjata käytössä.

Joistain tuotteista/palvelusuoritteista/liiketilojen ominaisuuksista taas lähtee ääntä, vaikkei sitä toivoisi. Silloin sitä pyritään vaimentamaan. Mikron piippaus ravintolan keittiössä ei välttämättä ole toivottu ääni asiakkaiden ”kuulokulmasta.” Ilmastointi voi olla harvinaisen ärsyttävä, jos sitä ei vaimenneta. PRO TIP: Jos sinulla on ravintola, jonka tuolien jalat viiltävät lattiaa aiheuttaen karmivia kylmänväreitä, hommaa tuolin jalkoihin dempparit.. Muistan joskus maininneeni tästä erään Hesburgerin henkilökunnalle. En tiedä vaikuttiko juuri palautteeni asiaan, mutta jossain vaiheessa sinne ilmestyi tuolit joiden ääni ei revi korvia päästä.

Vaikkapa puhelinsovelluksissa, nettisivuilla tai laitteiden näppäimissä erilaiset painallusäänet, viuhahdukset ja jopa ne ärsyttävät ”töööt” -kieltoäänet herättävät vakuuttavuutta ja opastavat käytössä. Ainakin, jos äänet on tehnyt onnistuneesti ja mietitty tarkoitusta vaalien. Näihinkin on syytä käyttää ajatusta ja voi käyttää paljonkin luovuutta. Itse pidän sopivana hintana 5-15€/ ääni.

Toiset äänet ovat vahvoja ja vakuuttavia. Toiset pehmeitä ja soljuvia. Hiljainen tietokone on vakuuttavampi, kuin sellainen, jonka tuuletin ujeltaa jatkuvasti. Jotkut äänet kuulostavat jopa maskuliinisilta ja toiset feminiinisiltä. Hyvä esimerkki ”äänen maskuliinisesta luonteesta” on miesten deodorantit: AXE-purkista lähtee huomattavan raju ja vakuuttava suihkaus. Tämä on tarkkaan harkittu ja suunniteltu juttu.

Joskus tuotteen ääntä ei mietitä ollenkaan ja homma menee mönkään. Sun chips -perunalastuilla oli erääseen aikaan niin rätisevä ja äänekäs pussi, että asiakkaat boikotovat ostamista. Toisaalta he saivat huomattavasti julkisuutta, kun asiakkaat mittailivat desibelimittareiden kanssa pussin ääntä. Ei ehkei kuitenkaan positiivista.


Kuka puhuu?

Jos yrityksesti valmistaa elegantteja naisten vaatteita, kiikarit sunnattuna kansanvälisille markkinoille, ei välttämättä se finglish-miesääni ole sopivin juuri siihen. Kannattaa siis miettiä, että millaiseen ääneen asiakkaasi samaistuvat. Puhuuko asiakkaasi lapsen äänellä (Haribon karkkimainos) vai möreällä miehen äänellä? (Gilette) Onko kirjakieli vai se rehellinen murre parempi?

Jos sitten mainostat esim hierontapalvelua, on usein kyllä hyvä, että olet mainoksessa itse äänessä ja/tai näkyvillä. Se herättää luottamusta ja tulet heti tutummaksi asiakkaalle. Toisaalta hauska twisti voi olla, jos joku muu kertoo sinusta. Kyse on tietenkin lähestymiskulmasta, mikä on yleensäkin syytä miettiä mainostaessa hyvin.

On hyvä artikuloida selkeästi. Se on taitolaji ja sitä voi myös harjoitella. Monet näyttelijät, laulajat ja muut esiintyjät ovat hyviä artikuloimaan ja löytävät hyvin erilaisia äänensävyjä. Eli loistava tekijä saattaa löytyä vaikka kotikaupungin teatterista tai bilebändistä.

Puhujan hinta vaihtelee paljon kuuluisuuden ja kokemuksen mukaan. Heitän 50-500€ / minuutin puhe. Tuskin 500€ riittää kuitenkaan vaikka Hollywood tähden palkkaamiseen.


Foley & ambient tunnelman luojana

Foley tarkoittaa sitä, että esimerkiksi askeleiden äänet jälkiäänitetään vakuuttavasti. Elokuvissakin tämä on normaalia ja sille on selkeät syyt. Miksi se ei toimisi myös sinun videossasi? Jos videosi miljöö on vaikkapa metsä, luo oikeanlainen ambient-ääni oikeanlaisen tunnelman.

Foleyäänissä kannattaa sopia hinta tilanteen mukaan. Voi nimittäin vierähtää helposti useampi tunti, kun jälkiäänittää ja ajoittaa minuutin videoon kaikki äänet. Joskus tiettyä ääntä/kokonaisuutta metsästetään ja äänitetään koko päivä. Heitän nyt 50-300€ tähän hinnaksi. Hintahaarukka on ymmärrettävästi oltava laaja. Yksittäisistä, helpoista ja lyhyistä foley-äänistä keskimäärin itse pyrin veloittamaan 5-15€ / ääni. Näitäkin voi löytää äänikirjastoista, mutta joka tapauksessa ne pitää ajoittaa, ja mahdollisesti miksata ja kaiuttaa.


Efektit, riserit, räjähdykset yms..

..ovat yleensä melko vaivattomasti toteuttetavissa. Näihin voi suhtautua vähän samalla lailla, kuin foley-ääniin, mutta niiden luonne on ehkä enemmän ”keinotekoisen tehostemainen”. Foley pohjaa yleensä todelliseen ääneen, eli ”miltä jokin oikeasti kuulostaisi”.

Efektien äänenväriä monesti muokataan hieman videoon sopivammaksi, kaiutetaan ja ajoitetaan niin ikään tarkasti. 5-15€ / efekti on mielestäni sopiva korvaus helposti toteutettavista äänistä.


Erilaiset ääniefektit, stingit, räjähdykset, riserit, foley ja muut voivat olla hyviä huomion herättäjiä. Ne voivat myös edistää tarinaa, luoda jännitettä ja olla huumorin keinoja. Käyttöön ehdottomasti! Tässä hyvä esimerkki näiden ja muiden pisteäänien luovasta ja toimivasta käytöstä: Koju Film Companyn tuottama OnniBus -yrityksen hauska joulukalenteri.


Miksaus videollesi

Jos videossa alkaa olla musiikkia, puhetta, efektejä, stingejä ja muuta audiota, niin kannattaa harkita miksaus- ja/tai masterointipalvelua.

Kiusallisia ovat videot, joissa ääni on yritetty puskea aivan liian kovalle, kokonaisuus alkaa olla säröllä ja balanssi on kummallinen. Työ johon sinulla itselläsi voi mennä puoli päivää saattaa hoitua ammattilaiselta tunnissa. Lopputuloskin on usein laadukkaampi. Säästät lopulta sekä hermojasi että arvokasta aikaasi.

Miksaustyön vaativuus ja hinta korreloi aika suoraan materiaalin määrään. Hintaa voi miettiä raitaperusteisesti tai tuntiperusteisesti. Lyhyiden videoiden miksaustöistä veloitetaan keskimäärin 100-300€, riippuen pituudesta ja raitojen määrästä. Toisaalta pelkän puheen miksaus voi olla luokkaa 50€. Pitkien videoiden, kuten lyhytelokuvien miksaus voi olla luokkaa 300-1000€. Skaala on laaja.

Jos tehdään oikein viimeisen päälle ja edustavaa jälkeä, niin erikseen on hyvä ostaa myös masterointi:


Masterointi

Masterointi on yleensä audion matkalla eetterikelpoiseksi se viimeisin etappi. Tässä vaiheessa miksaus vielä hiotaan ja viimeistellään sopivaksi useammille kuuntelualustoille (puhelin, tv, tietokone, stereot, kuulokkeet). Volumetasot säädetään sopiviksi standardialustoille. Myös taajuuksiin, äänenväreihin, jopa balansseihin voi vielä jossain määrin vaikuttaa, mutta nämä ensisijaisesti on tehny jo miksatessa.

Masteroijaa voi pitää jossain määrin miksaajan ”toisina korvina”, jotka vielä varmistavat, että kaikki on kunnossa ja tekee tarvittavia hienosäätöjä. Masteroinnin hintakin vaihtelee hieman tekijäkohtaisesti. Keskimäärin hinta on luokkaa 40-80€ / teos.


” Ihan sama.. – Laitetaan joku siisti värssy taustalle ja äänitetään iPhonella.. Ei tässä muita tarvita, mulla on Garageband. ”

Jos olet selviytynyt blogissa tänne saakka, varmasti tässä vaiheessa jo ymmärrät ettei ole todellakaan ihan sama, minkä taustamusiikin sinne videoon laittaa tai jättää laittamatta. Miltä kuulostaisi jokin elokuva kokonaan ilman musiikkia? Miltä kuulostaisi se kepeästi keinahteleva Bossa Nova moottoripyörä-mainoksessa? Karrikoituja esimerkkejä, mutta pointti aika selvä. Kuulostaa väärältä, humoristiselta ja/tai ei todellakaan vakuuttavalta. Joskus tämmöistä voi tietenkin käyttää nimenomaan huumorin välineenä, mutta se täytyy olla tietoista ja tarkkaan harkittua. Myötähäpeä sopii harvaan brändiin.

Tässä vitsikäs versio kuuluisasta ROCKY training -kohtauksesta ilman musiikkia:


Mikä on olennaista?

Mieti myös audiobrändäyksen kanssa, että mikä on olennaista ja mitä kyseisellä jutulla halutaan saavuttaa? Tavoite on sama, kuin visuaalisessakin puolessa: Herättää luottamusta, huomiota ja laadukkuuden tunnetta, nivoa brändielementtejä yhteen ja auttaa kertomaan tarinaasi asiakkaille.

Kaikki firmat eivät tarvitse suihkulähdettä konttorin aulaan tai peipposia laulamaan käymälään. Joillekin Jingle voi olla yliampuva vailla funktiota. Melkein kaikki toisaalta omaavat logon, tekevät videoita someen ja markkinoivat muutenkin ”nupit kaakossa ja ääni kähisten.” Näissä on yleensä ääni tavalla tai toisella läsnä. Pääasia, että sisältö on timanttia ja se ääni kantautuu laadukkaasti myös asiakkaiden korviin!


Katalogimusiikki & äänet

Lähtökohtaisesti liputan aina räätälöidyn musiikin puolesta, mutta en todellakaan ammu täysin alas katalogien käyttöä. Ymmärrän hyvin miksi niitä käytetään ja miksi se on houkuttelevaa. Katalogeista löytyy sekä foley-ääniä, efektejä, ambientteja että musiikkia. Ainakin muutama brändisi kannalta merkittävä seikka näitä käyttäessä täytyy kuitenkin muistaa:

  • Itse saatat nähdä asian hyvin subjektiivisesti. On aika helppo valita vain se oma lempimusa, miettimättä brändin kokonaisuutta. ” Nää eeppiset orkesterimusat on niin siistejä..” Ei se sankarillinen orkesterimusiikki oikeasti ihan joka brändin juttu. Jälki saattaa olla pahimmillaan jopa tahattoman koomista, mitä harvoin haetaan.
  • Kuka tahansa muukin voi käyttää tismalleen samaa katalogimusiikkia. Haluatko ottaa riskin, että brändisi pääsee musiikilla samaan tunnelokeroon Eliittikumppanin, pikavippifirmojen ja ”tämmöisten” kanssa?
  • Katalogimusiikki ei ole suunniteltu juuri sinun videoosi ja brändiisi. Se voi kyllä olla brändisi linjan mukainen, mutta näin on todella hankalaa luoda aitoa äänen ja kuvan toisiinsa kietoutunutta vaikutelmaa.
  • Katalogi on joskus videon kokonaisbudjetissa vain marginaalisesti edullisempi, kuin tilausmusiikki. Tämä korostuu lyhyissä, esimerkiksi 15sek -mainospätkissä.

ÄLÄ TEE AINAKAAN NÄIN:

Olen nähnyt jopa isoilla yrityksillä videoita, joissa kuuluu taustalla ” audio jungle ” -äänileima. Eli sitä halpaa kyseistä katalogimusiikkia ei ole edes ostettu, vaan käytetään sen ilmaista näyteversiota. Herran jestas! Ei näin. Asia on yksiselitteinen: Jos markkinointivideon musiikki vaikuttaa väärältä tai halvalta, myös yritys vaikuttaa enemmän siltä.


Brändin tärkein voimavara on luottamus

Hyvin mietitty oma brändimusiikki voi tuoda brändin kokemiseen yhtenevyyttä, mikä tukee luottamuksen syntymistä enemmän, kuin lisensoitu katalogimusiikki. Vaikka lisensoidut kappaleet voivat lisätä vaikuttavuutta ja auttaa muistijäljen syntymisessä, ne voivat myös hylkiä brändiä, etenkin jos ne eivät ilmaise sen arvoja oikein. Vaikuttavuus ilman tarkoitusta on puolestaan hämmentävää. ” – Colleen Fahey

Tämä on hyvä pointti. Itse ainakin herkästi pysyn asiakkaana erossa palveluista, joiden kohdalla herää ”nyt on menty kepulikonstein ja halvimman kautta” -tunne. Kuten mainittu, en syyllistä itse ketään katalogien käytöstä, eivätkä ne ole itsessään mielestäni kepulipeliä. Itsekin olen ladannut aikoinaan pari biisiä Audio Jungleen ja Pond5 ihan kokeilumielessä.

Omalla kohdallani intressit ovat kuitenkin muualla. Nautin suunnattomasti juuri elokuvamusiikki-henkisestä, ”custom”-puurtamisesta. Vaikuttavan AV-musiikin tekeminen ilman sitä V:tä tuntuu itselle aavistuksen paradoksaalista: ” Teenpä tällaisen musiikin, jos se vaikka sopisi jonkun traileriin joskus. ” Joillekin tämäkin voi kyllä sopia. Ei siinä mitään! Monet säveltäjät tekevät katalogeilla isoja tilejä.


Uniikki is the new super

Brändiin räätälöity uniikki taide on ylivertaista. Katalogeja puolestaan on vaikea päihittää hinnassa ja nopeudessa. Omat puolensa ja käyttötarkoituksensa ja molemmilla.

Kun yrityksellä alkaa olla jo vakiintunutta liikevaihtoa ja kasvukäyrä koiliseen, ei ehkä kannata säästellä musiikin tai äänenlaadun kustannuksella. Juu.. Se vlogi-pätkä on eri juttu, kuin TV-mainos, mutta: Vloggaajillekin esim uniikki audiologo, pieni jingle ja taustamusiikki-paletti erilaisiin tarkoituksiin voivat olla juuri se kriittinen pieni lisä, jolla erotut massasta.

Heitä ihmeessä kommentti tähän, tai mailaa vaikka privaatisti, jos sinulla heräsi ajatuksia vaikka omaan audiobrändiisi liittyen. Voidaan myös tutkia sitä yhdessä!

[email protected]


Kirjoittaja on Raiku Recordin perustaja, säveltäjä ja tuottaja Tommi Ilonen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *