Audiobrändäys
Mistä elementeistä yrityksen tai henkilön ääni-identiteetti voi koostua?
Uniikki jingle on mitä tehokkain keino sementoida yrityksesi asiakkaiden mieliin. Tunnarilla luodaan ammattimaisuuden tunnetta ja jatkuvuutta esimerkiksi somepäivityksiin ja mainoksiin. Musiikki vaikuttaa tutkitusti ihmisiin alitajuntaisesti kaikista taiteenmuodoista tehokkaimmin. Korvamato on korvaamaton! Vaikkapa FAZER:in tai PAULIG:in -mainosmusiikit ovat tarrautuneet suomalaisten tärykalvoihin lähtemättömällä tavalla. Brändimusiikissa on keskeistä se, että se on muuhun brändi-ilmeeseen räätälöity, laadukkaan kuuloinen ja tunnistettava. Äänikirjastosta löytyvän musiikin käyttäminen ”brändimusiikkina” voi pahimmillaan tehdä yrityksestäsi hengettömän, muovisen ja persoonattoman tuntuisen. Myös esimerkiksi videoblogien taustamusiikin voi kustomoida brändin mukaiseksi. Audiologo on graafiseen logoon verrattavissa oleva, yleensä tunnusmusiikkia lyhyempi, mutta erityisen merkityksellinen brändielementti. Useimmiten audiologon mitta noin 2-10 sekuntia. Valtaosa meistä tuntee esimerkiksi McDonald'sin ”pada pap pap paa, I’m loving it! ” -värssyn. Tämä on loistava esimerkki melodisesti rakennetusta audiologosta. Toimiva äänilogo herättää huomion, virittää tunnelman kohdilleen ja jättää muistijäljen. Se on siis ikään kuin tavaramerkin kuulokuva. Tunnistettavan ja toimivan audiologon olemassaolo viestittää ihmisille, että kyseessä on vahva ja vakavastiotettava tekijä. Äänilogo voi olla myös pelkästä äänestä tai äänistä koostuva. Eli aina ei tarvita melodisia liikkeitä. Suuriosa meistä on altistunut vaikkapa Warner -filmien tuotantojen alussa ja lopussa karjuvalle leijonalle. Tämä on ilmeinen esimerkki audiologosta ilman melodiaa. Mainosääni/Speakkeri/Puhuja: Kun mainosvideo, radiomainos tai brändifilmi sisältää puhetta, on hyvä miettiä, että millaiseen puheääneen asiakkaasi eniten samastuisivat. Karkea esimerkki: Partakone-mainokseen etsitään yleensä puhujaksi maskuliininen miesääni, kun vastaavasti ripsiväri-mainokseen pehmeä naisääni. Tämä on toki vahva stereotypia. Olennaista on, että puhujan roolia ja puheäänen vaikutusta harkitaan huolella sen mukaan, mitä halutaan saavuttaa. Viestinnän äänenlaatu: Aina, kun brändi ”päästää äänen” , on myös itse äänenlaadulla suunnattomasti merkitystä viestin välittymisen kannalta. Jos äänenlaatu on kehno, kallistuu kuulijan mielikuva brändistä myös siihen suuntaan. Pahimmillaan viesti ei välity. Kukaan ei jaksa kuunnella/katsoa älypuhelimestaan kihisevää ja säröistä mainosta, vaikka sisältö olisi täyttä kultaa. Siksi kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan turvautua asiansa osaavaan äänittäjään ja miksaajaan, kun ”brändisi puhuu” ihmisille. Myös vlogeissa ja podcasteissä voi hyödyntää äänituottajaa. Esimerkiksi melkoisen kuuluisan Podcast-isännän, Joe Roganin, vieressä istuu usemmiten ns podcast tuottaja, joka vastaa äänenlaadusta. Äänitöiden ammattilaiset ovat usein myös hyvin valveutuneita ohjaamaan puhujia artikuloinnissa ja eläytymisessä. Lisäksi äänittäjä tai tuottaja osaa usein kommentoida ja antaa oman panoksensa myös tekstin sisältöön, ja siihen miten tietyt sana toimivat, tai eivät toimi lausuttuina. Äänityskaluston käyttämistä ja miksauksen perusteita on myös mahdollista opetella itsenäisesti. Sudenkuopat välttääkseen alkuun voi olla hyvä konsultoida ammattilaista esimerkiksi kaluston ja äänittämisen, sekä miksaamisen perusteiden osalta. Liiketilan tai työympäristön ääniominaisuudet: Huolellinen äänisuunnittelu myös työtiloissa ja liiketiloissa kuuluu brändin rakentamiseen. Esimerkiksi hyvin akustoidussa, ei-kaikuisassa ja meluttomassa toimistossa työskentely parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä ja työtehokkuutta merkittävästi. Tällöin myös asiakkaita on mukavampaa tuoda yrityksen tiloihin. Meluisassa ympäristössä jatkuva oleskelu on jopa terveysriski. Taustamusiikki & Äänimaisema: Toimiva konsepti monissa tiloissa on myös rentouttava, sykettä laskeva äänimaisema. Aivan kuten tietyt värit, myös tietyt äänet synnyttävät meissä erilaisia reaktioita. Äänimaisemat ovat tulleet jäädäkseen luksushoitoihin, kylpylöihin, lepohuoneisiin ja muihin rentoutumiseen keskittyviin palveluihin. Myös ravintoloiden, kauppojen ja odotustilojen soittolistat olisi syytä suunnitella huolellisesti. Oikeanlaiset kappaleet saavat asiakkaalle ostohousut jalkaan ja vääränlainen musiikki ajaa kaikki tiehensä. Esimerkiksi hämyisessä Guinness-kyltillä varustetussa pubissa kuulisi mieluummin erilaista musiikkia, kuin tavanomaisessa yökerhossa. On suositeltavaa konsultoida musiikkialan ammattilaista soittolistojen kanssa.