Maailma muuttuu. Teknologia soluttautuu kovaa vauhtia yhtä enemmän joka kolkkaan. Aika ja muutos myös murhaavat kokonaisia ammattikuntia. Toisaalta on syntynyt kokonaan uusia aloja. Muutos ja kehitys on väistämätöntä, mutta ehtivätkö kaikki kyytiin?
Myös luoville aloille on selkeästi rantautunut trendi, että monipuolisuus on valttia. Sellainen varovainen aavistus minullakin on, että yhä harvempi niittää vain yhtä sarkaa. Oma tarinani on suurinpiirtein tällainen:
” Musiikkialan kymmenottelija ”
..on vähän huumorin kauttakin ammennettu termi jonka letkautin kirjoituksessa musiikin sovittamiseen liittyen. Mielestäni tämä yhdyssanapari kuitenkin kuvaa aika osuvasti sitä, kuinka koen työnkuvani musiikkialan yrittäjänä. Haastan siis jälleen itseni listaamaan kymmenen selkeästi erillistä työnimikettä, joilla minua on nimitelty.
Säveltäjä
Sovittaja
Tuottaja
Äänittäjä
Miksaaja
Studiomuusikko
Esiintyjä
Nuotintaja
Opettaja
Yrittäjä
Löydä virtaava vesi
En väitä, että monipuolinen osaaminen olisi jokin absoluuttinen tie onneen. Luonnollisesti on heitäkin, jotka tekevät edelleen elantonsa yksinomaan esimerkiksi esiintyvänä artistina, kun toisten unelma on löytää virka vaikkapa oppilaitoksesta tai kaupungin orkesterista. Tällainen yhden sektorin työ luonnollisesti vaatii huomattavaa omistautumista ja uhrautumista juuri sille osa-alueelle. Toisille se on kuitenkin luontevin ja mieleisin tie. Toisaalta, jos puhutaan vaikka yleisellä tasolla soittamisesta, niin siitäkin voi tehdä juuri niin kapean tai laajan sektorin työtä, kuin haluaa. Toiset soittavat vaikka yksinomaan pelkkää jazzia, kun joku taitaa kaikkea klassisesta poppiin.
Ehkä yleisesti ottaen ohjenuorana voisi olla, että jos olet ihan huippu jossain, se kantaa hedelmää ja vieläpä tykkäät siitä, niin panosta siihen. Olet onnekas. Jos olet taas utelias oppimaan monia asioita ja tykkäät työskennellä nimenomaan monipuolisesti, niin hyödynnä yhtälailla sitä. Vain sinä itse voit selvittää, mikä on oikea tapa sinulle. Kuuntele missä vesi virtaa ja seuraa ääntä.
Pienet ja suuret purot
Joka tapauksessa ajan henki on monille se, että elanto virtaa useammasta purosta. Ehkä muutamasta suuremmasta ja parista pienemmästä. Itse nautin suuresti siitä, että saan tehdä kaiken näköistä, ja on työni melko sesonkiluontoistakin. Keväisin ja ennen vuodenvaihdetta tuntuu olevan tietynlainen trendi saada pitkiä projekteja valmiiksi. Kesäisin on selkeästi enemmän esiintymisiä ja talvisin opetusta.
Joillakin meistä on ehkä sisäänrakennettuna ominaisuutena sellainen tietty uteliaisuus, niin että kiinnostuu ja innostuu helposti monista asioista. Lisäksi voi olla, että luonne ei salli jättää asioita puolitiehen. Koen kyllä kuuluvani näihin ryhmiin, ja se lienee yksi syy siihen, miksi se kuuluisa leipä on pieninä paloina maailmalla. On minullakin silti selkeästi ne tietyt osa-alueet, joiden varaan musiikillinen identiteettini rakentuu. Leveämmät purot. Vastaan usein kysyttäessä olevani: Säveltäjä, pianisti ja tuottaja. Muut työt ovat tavallaan putkahtaneet mukaan matkan varrella. Onhan kymmenottelijoillakin aina ne tietyt bravuurilajit, joista pisteitä ropisee.
Monipuolisuuden autuus ja kirous
Monipuolisuudessa on puolensa. On tietenkin valtava etu, että voi siirtyä lajista toiseen. Musiikkiala on kuitenkin luonteeltaan pääsääntöisesti pätkä- ja keikkatyötä. Jos yksi osa-alue vaarantuu tai pettää syystä tai toisesta, ei jää kokonaan tyhjän päälle. Tämä voi kuulostaa pirujen maalailulta, mutta on oikeasti hyvä pitää mielessä. Kärjistetty, mutta ytimekäs esimerkki: ”Pianistin käsi meni poikki.”
.. Pointtina se, että mitä tahansa voi tapahtua. Aika ja muutos voivat murhata tietyt ammatit, mutta innovaatiot voivat myös synnyttää uusia, joissa moniosaajat voivat olla vahvoilla. Yleisesti ottaen usein on hyödyllistä, jos voi tappaa useamman öttiäisen yhdellä iskulla. Tai vaikka myrkyllä. Kaikki keinot ovat sallittuja. Esimerkiksi säveltämisen, sovittamisen, soittamisen ja tuotantotöiden osaaminen on ollut omalla kohdallani toimiva kärpäspaperi.
Pidä huolta – Kanna vastuu
Pirstaloitunut työnkuva vaatii suurta panostusta suunnitteluun. Etenkin taiteellisissa töissä toimeksiannot eivät ole hirvittävän säännöllisiä ja niitä on hankala käytännössä ennustaa. Joskus tulee päällekkäisiä työtarjouksia. Välillä ollaan yövuorossa vaikkapa soittokeikalla, kun joskus herätään aamuun esimerkiksi luennoimaan. Epävarmuus tulevaisuudesta voi olla uuvuttavaa. Siksi sielun ja ruumiin jaksamisesta on syytäkin pitää huolta. Itselle läheisten ihmisten näkeminen ja muut harrastukset ovat henkireikiä.
Minua on helpottanut valtavasti huolellinen suunnittelu. Arvioin kaikki tulot ja menot 3-6kk eteenpäin ja päivitän suunnitelmaa aika-ajoin. Tiedän suurin piirtein kuukausittaiset kiinteät kulut ja special-menot. Sen jälkeen listaan jo sovitut työt ja lasken näiden erotuksen. Otan myös huomioon nettovarallisuuden. Tätä kutsun puskurirahastoksi.
Esimerkki keksityillä summilla (3kk):
Tämä summa olisi todennäköisesti tilillä elokuun alussa. Täytyy osata huomioida verojen ja alvin osuus kuluissa ja menoissa, mutta se on vain helppoa matematiikkaa. Pitää myös muistaa, että tämä on vain arvio tulevasta. Sen takia olen katsonut hyväksi pitää puskurirahastoa. Yllättävät kulut ovat elämässä aina läsnä. Toisaalta yhtälailla myös yllättävät työtarjoukset ovat mahdollisia. Yrittäjä tai ei, mielestäni kaikkien olisi viisasta tietää omat kiinteät kulut ja ottaa niistä vastuu.
Sunnitelma ei vain vähennä epävarmuutta, vaan se myös antaa osviittaa siitä, että mille kuukaudelle sinun tulisi esimerkiksi yrittää erityisesti saada vielä myyntiä.
” Lajin hankaluus ei viehätä..
Onkin jokseenkin yleinen olettamus, että musiikkialalla, ja ylipäänsä luovilla aloilla, yrittäminen on erityisen absurdia ja raastavaa hommaa. Eikä se ole ihan tuulesta temmattua. Osittain se on myös marttyyrien kitinää. Kuten usein, totuus lienee jossain näiden puolivälissä. Taiteellista työtä voi eittämättä olla erityisen kimuranttia hinnoitella ja tuotteistaa. Lisäksi luomistyössä on aina mahdollisuus, ettei ekalla kerralla osu napakymppiin. Jos kasiinkaan. Kokemuksen myötä onnistusmisprosentti tietenkin kasvaa.
Haasteita on toki sektorista riippuen muitakin. Musiikkialan töistä kun yleisesti ottaen syntyy ääntä, niin mihin tahansa toimistorakennukseen ei esimerkiksi työtilaa voi pystyttää. Toisaalta joitain töitä (kuten sävellys, sanoitus, nuotinnus, jopa tuotantotyöt) voi tehdä periaatteessa vaikka olohuoneesta käsin. Toimeksiantoja puolestaan Suomen kokoisessa maassa saa välillä kaivaa alta harmaan kiven ja kilpailu on aika kovaa. Itselläni on ollut välillä tappiollisia kuukausia, mutta niitä ovat kompensoineet voitolliset jaksot joista on jäänyt vähän sukan varteen.
..mutta sen luonne palkitsee ”
Haasteet on tehty ratkottaviksi. Jokaisella alalla on omat plussat ja miinukset. Kun realiteetit pitää mielessä ja visio on kuitenkin sopivan kunnianhimoinen, niin sitä kohti mennään vaikka väkisin. Luovilla aloilla työskennellään usein siitä lähtökohdasta, että tehdään sitä mitä rakastetaan. Itse ainakin tekisin musiikkia, vaikka voittaisin lotossa. Omassa työssäni arvostan myös suunnattomasti tiettyä vapautta ja joustavuutta.
” Miten sä pärjäät? ”
Tätä kysytään usein. Omalla kohdallani yrittäminen on tuntunut luontevalta. Saan toteuttaa itseäni monipuolisesti ja päässä pyörii aina jokin uusi idea. Tulen tarpeeksi hyvin toimeen epävarmuuden kanssa ja olen aika järjestelmällinen. Minulla on myös lapsuudesta asti intohimon kautta karttuneita taitoja, joita hyödynnän päivittäin työssäni. Useimmilla meistä on intohimoja ja osalla ne ovat olleet pienestä asti mukana elämässä.
Yrittäjänä toimiminen ei ole välttämättä jokaiselle ainoa ja oikea ratkaisu. Voit toimia yhtälailla onnistuneesti myös kevyt-yrittäjänä, jonkinlaisena freelancerina tai tähdätä muiden palkkalistoille, jopa virkaan. Monille toimiva tapa on yhdistellä näitä. Minulla ei ole kellekään valmista reseptiä tähän. Mitkä ovat sinun intohimojasi ja voisiko ne valjastaa niin, että niillä voisi olla ajallista, rahallista tai nautinnollista arvoa muillekin?
Kirjoittaja: Tommi Ilonen, Raiku Recordsin perustaja ja ainoa vakituinen puuhamies.
Hyvä kirjoitus! Sit voi kans aina opiskella taskuun jonkun paperin, jolla saa varmasti viran jostain laitoksesta ja tehdä sen ohella vapaammin muita keikkahommia. Nykypäivänä ei voi liian varman päälle pelata