Olen aina sopivan tilaisuuden tullen opetuksen lomassa tai luennoidessa kysynyt oppilailta, että ” Missäs kaikkialla muuten saatatte kuulla musiikkia? ” Riippuen hieman iästä, useimmiten ensin vastataan vähän pintapuolisesti ” kännykästä, tietokoneelta, youtubesta, spotifystä, autossa, jne ”. Kyllä joku yleensä kertoo käyneensä konsertissakin. Kun keskustelua jalostaa, joku hoksaa mainita ”elokuvissa ja sarjoissa”, kunnes toinen julistaa ”peleissä ja mainoksissa! ” Lopputulema on se, että ihmiset keksivät hirveästi erilaisia konteksteja, paikkoja ja tilanteita, joissa he törmäävät musiikkiin.

Ja näinhän se on. Musiikkia on kaikkialla ja sille on jokin syy. Mikä se voisi olla?


” Musiikki on sitä, miltä tunteet kuulostavat ”

Joskus puhutaan (jopa vähän raflaavasti) musiikin kielestä. Musiikki stimuloi ihmisen alitajuntaa saaden aikaan tunnereaktioita, mielikuvia, mielialoja, jopa fyysisiä tuntemuksia ja liikettä. Tieteellisesti tämä selittyy niin, että musiikki aktivoi aivojen mantelitumaketta, jonka pääasiallinen tehtävä on tunnereaktioiden muistaminen ja käsittely. Musiikki näin ollen herättää menneisyydessä koettuja tunnereaktioita ja peilaa niitä nykyhetkeen. Sävelet ja rytmit ovat siis tavallaan ikkunoita menneisyyteen, toimien sekä tiedostetulla että tiedostamattomalla tasolla. Ihmettelen suuresti, jos esimerkiksi meillä suomalaisen koululaitoksen kokeneilla ei Suvivirsi palauta ajatuksia kouluaikoihin ja nimenomaan kevättunnelmiin, halusimme tai emme.

Musiikin sanotaan olevan taiteenlajeista se, jolla on kenties suurin vaikutus tunteisiin. Musiikista kumpuavat fiilikset tietenkin ovat hyvin subjektiivisia kokemuksia, mutta joitain asioita voidaan pitää myös yhteisinä. Usein tietynlainen musiikki nimittäin synnyttää ihmisissä hyvin samankaltaisia reaktioita ja mielleyhtymiä. Tähän on loogisia selityksiä, kuten harmonian jännite, dynamiikka ja tempo. Jännite herättää huomion ja luo tunteen siitä, että jotain tapahtuu kohta. Mateleva tempo luo flegmaattisuutta ja rauhallisuutta ja nopea puolestaan tarmokkuutta ja hektisyyttä. Jossain määrin asia on kulttuurisidonnainen. Säveltäjät käyttävät työssään esimerkiksi näitä välineitä, tavoitellessaan oikeaa tunnelmaa. Paljon lienee toisaalta asioita, joita ei edes musiikin säveltäjä voi oikein selittää tai pukea sanoiksi.

” Musiikin todellinen voima on siinä tosiasiassa, että se voi olla tunteen maailmassa tavalla, johon kieli ei pysty. Sille ominaisilla muodoilla on olemassa sisällöllinen moniselkoisuus, jota sanoilla ei voi olla. ”  (Susanne Langer)

” Musiikki liikuttaa ihmisiä tiedostamattomalla tasolla ja kaikki tämä saadaan aikaan mitä ilmeisimmin erilaisten sävellystekniikoiden avulla. ” (Nicholas Cook)


Musiikki kertoo tarinoita

Ja tarinat vaikuttavat meihin. Itseasiassa meidän yhteiskuntamme yksiä peruspilareita ovat tarinat ja narratiivit, mutta se olkoon toisen blogin aihe. Etenkin lauletussa musiikissa on pääsääntöisesti jokin aihepiiri. Näistä voi oppia jotain elämästä, saada näkökulmia ja/tai tapahtumiin voi joskus samaistua. Tarinat myös kannustavat ja inspiroivat. Toisaalta ne lohduttavat. Usein kuulee sanottavan, että joku on saanut vaikka jostakin kappaleesta voimaa ja jaksanut musiikin avulla vastoinkäymisiä.


Circle Of Life

Vietin erään kesän nuorena miehenä Joensuun kaupungin ”kesämuusikkona”. Työtämme oli kierrellä triona mm vanhainkodeissa, hoitokodeissa ja päiväkodeissa laulaen ja soittaen. Vanhuksille esitimme usein vanhoja suomalaisia kappaleita, joista monet olivat olleet heille tuttuja varmasti jo pienestä pitäen. Olin aluksi hämmentynyt, kun jotkut reagoivat kappaleisiin hyvin tunteikkaasti, jopa itkemällä. Toiset lauloivat mukana kirjavin elein ja monet vain hymyilivät tai tuijottivat. Sain kuulla hoitajilta jälkeenpäin, että jopa parantumattomasti muistamattomat vanhukset saattoivat laulaa kappaleita mukana. Siis sellaiset henkilöt, jotka eivät sairauden takia tunnista edes lapsiaan. Hädintuskin muistivat oman nimensä. Kaikesta huolimatta, laulujen sanat vain raikuivat kuin ulkomuistista. Monille saattoi tulvia muistoja heidän nuoruudestaan. Silloin viimeistään ymmärsin, millainen voima ja vaikutus musiikilla voi todella olla. Musiikki kun on usein läsnä elämän suurissa tapahtumissa, kuten vaikkapa häissä ja hautajaisissa. Useat muistavat esimerkiksi ensimmäiset kappaleet, joita ovat tanssineet puolisonsa kanssa.

Välillä kiersimme sitten tosiaan myös päiväkodeissa. Lapset naulautuivat kuuntelemaan lauluja ja tuntuivat saavan niistä irti paljon iloa, vaikka osan kappaleista he varmaan kuulivat ensimmäistä kertaa. Oli hienoa tajuta myös se, että saatoimme soittaa lapsille niitä kappaleita, joita he tulisivat sitten mahdollisesti laulelemaan ja muistelemaan vanhainkodissa vajaan vuosisadan kuluttua. Se oli sellainen jonkinlainen ”Circle Of Life” -kokemus. Asian kokonaiskuva tuntuu edelleen valtavalta ja omaa aivokapasiteettia paljon laajemmalta. Vieläkin löydän usein musiikista uusia ulottuvuuksia ja tasoja, vaikka tähän päivään mennessä voisin sanoa vähintäänkin harrastaneeni musiikkia n. 23 vuotta.



Aivot rakastavat musiikkia

On muuten todella sääli, että musiikin ja muiden taideaineiden opetus on vähentynyt kouluissa. Teknologian kehittymisen myötä on syntynyt ehkä yllättäväkin ilmiö. Jokin on johtanut siihen, että mm keskittymiskyky, kirjoitus- ja lukutaito onkin keskimäärin huonontunut. Myös tekstin, symboliikan ja taiteen tulkintataito jotenkin loistaa poissaolollaan. Asioihin kyllästytään hirveän nopeasti, kun informaatiota tulvii joka kolkasta.

Tutkijat ovat osoittaneet, että musiikin harrastaminen kohentaa kognitiivisia kykyjä, muistia ja tarkkaavaisuutta. Musiikki tukee oppimista ja luo myös arvokasta ja välttämätöntä vastapainoa reaaliaineille. Työelämän vaatimukset kasvavat alati. Tottakai myös hyvinvointi on kasvanut monella mittarilla. Elämä on joka tapauksessa monille kiireistä ja kaoottista. Etenkin nuorille, joiden tulisi löytää paikkansa yhteiskunnassa, ja isommassa kuvassa, tarkoitus elämälle. Jostain (kumman) syystä henkisesti pahoinvoinvia ihmisiä on hirveästi. Minä vaan kysyn, että eikö olisi loogista nimenomaan lisätä musiikin, taiteen (sekä liikunnan) opetusta kaiken kaaoksen keskelle, kun tiedetään näiden olevan suorastaan vasta-aine monenlaiseen ongelmaan? Koulutusleikkaukset ovat ylipäänsä katastrofaalinen erehdys ja ne iskevät lujaa taideaineisiin.


Musiikki luo arvoa

Omien videokanavien ja Vlogien teko on trendikästä. Monet vloggaajat yllättyvät aluksi, kun mitä tahansa musiikkia ei saakkaan käyttää omassa videossa. ”Tekijänoikeus, mikä ihme se on?” Ajatellaan, että musiikki on halpaa ja sitä saa mistä tahansa ladattua. Tai pahimmillaan, että kuka tahansa saa käyttää kenen tahansa musiikkia. Näin ei luonnollisesti ole asian laita. Joka tapauksessa, musiikkia halutaan videoihin. Syy on tietenkin se, että se tehostaa radikaalisti videon tunnelmaa ja auttaa suuresti muistijäljen syntymisessä katsojalle. Videoista tulee lyhyesti sanoen parempia.

Mainostoimistot tietävät tämän. Nykyisin käytetään kernaasti katalogipalveluita, joista musiikin saa synkronoitua muutamalla kympillä videoon, mikä on joissain tilanteissa eittämättä kustannustehokkain vaihtoehto. Tässä on kuitenkin sellainen vaaranpaikka, että syntyy hirveä houkutus käyttää halvempia katalogimusiikkeja myös videoissa, joissa ehdottomasti se videoon ja brändiin räätälöity musiikki olisi paikallaan. Aina ei tunnuta ymmärtävän, miten ontto ja muovinen vaikutelma brändistä pahimmillaan syntyy, kun mainokseen liimaa sen saman musiikin, joka on mahdollisesti myös kymmenissä tai jopa sadoissa muissa mainoksissa. Onko tarkoituksenmukaista päästä samaan tunnelokeroon pikavippi-firmojen ja eliittikumppanien kanssa? Muistetaan, että musiikki toimii alitajuntaisesti ja tiedostamattomalla tasolla. Myös tässä mielessä. He jotka ymmärtävät yhdistää videoon sekä brändiin räätälöityä ja laadukasta musiikkia, ovat suuren askeleen lähempänä erottua massasta, mikä on nykyisessä informaatiotulvassa erityisen haastavaa ylipäänsä.


” Pada pa pa paa – I’m loving it! ” 

Täysin oman ja tunnistettavan audio-brändin huolellinen suunnittelu, jota kierrättää videosta ja mainoksesta toiseen, on yritykselle usein todella hyvä idea. Esimerkiksi lyhyt teemamusiikki videon alussa. Nykyisin firmojen somevideot, vlogit, podcastit ja muut ovat räjähdysmäisessä suosiossa. Miksi ei ottaisi sitten siitä kaikkea irti? Näissäkin erottuu edukseen, jos on oma tunnari. Olipa se sitten 5 sekunnin logo tai vähän pidempi jingle. Esimerkkinä otsikon pieni värssy, joka on tietenkin kuuluisan hampurilaisravintolan musiikkilogo. Ihmisten on pääsääntöisesti päivittäin ratkaistava, että mitä ruokalistalla olisi tänään. Kun sitten kuulee tuon melodian pätkän vaikka ostoskeskuksen radiosta, niin tämä ravintola ilmoittautuu heti yhdeksi vaihtoehdoksi muiden joukossa, halusi sitä tai ei.


” and you must love it.. ”

Lienee sanomattakin selvää, että elokuvissa, peleissä, teattereissa ja muissa performansseissa musiikki myös luo ja tehostaa tunnelmaa. Tanssitaiteessa musiikki on yleensä kuin kanvaasi ja raamit, johon koko esitys nojaa. Pääsääntöisesti esimerkiksi trendikkäillä Talentshow-taikureilla ja muilla temppuilijoilla on taustamusiikki tukemassa esitystä. ”Haluatko miljonääriksi”-ohjelmassa kaikki tietävät, mitä mikäkin ääni tai musiikkiteema merkitsee. Niin ikään elokuvissa, sarjoissa ja peleissä musiikki saattaa usein pitää katsojan kärryillä, jopa johdatella juonta ja ”ennustaa” tulevaa. Usein hahmoille ja tapahtumapaikoille on omia temaattisia tunnusmusiikkeja, ja sitten toisaalta maalailevampaa taustamusiikkia. Ja kun sitä vähän tarkemmin miettii, niin ”ne vain kuuluvat sinne” . Miettiä nyt vaikka Lion King, Star Wars, Game Of Thrones, Lord Of The Rings.. ja miljoona muuta ilman musiikkejansa.

Ei jatkoon..


Musiikki on viihdettä – Itsestäänselvää?

Nykyihmiselle on siis kohtalaisen itsestäänselvää, että musiikki on läsnä elokuvissa, sarjoissa, peleissä, performansseissa tai vaikka hurvitteluiltana yökerhossa. Näin ei ole aina ollut, joten tavallaan elämme aikaa, jossa musiikki kukoistaa ja saamme nauttia siitä enemmän kuin koskaan. Kolikon kääntöpuoli on se, että jossain määrin musiikista on tullut liiankin itsestäänselvää ja sen arvostus on jossain määrin laskenut.

Vähän ikävä esimerkki on live-musiikkia vaivaava ilmiö. Ravintolat, tavernat, hovit ja muut juhla- ja kokoontumispaikat ovat olleet perinteisesti iät ja ajat elävän musiikin mekkoja. Joskus tulee vastaan ravintoloitsijoita, jotka olettavat, että bändit ja muusikot tulevat mielellään houkuttelemaan asiakkaita ja soittamaan jopa ruokapalkalla keikkoja. Asenne on pahimmillaan: ” Muusikothan tykkäävät siitä mitä tekevät, miksi siitä pitäisi vielä maksaa? Tehän soitatte vain kolme tuntia, miten tuntipalkka voi olla noin paljon? Ei oikeastaan kiinnosta millaista se on, kunhan on jotain mikä tuo porukkaa ”. Tästä on jotenkin seurannut ketjurekationa se, että jotkut onnettomat lähtevät soittamaan keikkoja aivan polkuhintaan. Se syö alaa sisältä enemmän kuin mikään. Musiikin tilaajat tottuvat halpoihin hintoihin. Lopulta ravintolan livemusiikin hoitavatkin enimmäkseen ne vähän halvemmat ja valitettavan usein ”ei niin laadukkat” yhtyeet ja esiintyjät. Ravintolan asiakkaat puolestaan tottuvat ja turtuvat keskinkertaisiin esityksiin ja tadaa! Kupletin juoni on valmis. Asiakkaita ei kiinnosta kuunnella Hakkaraisen Reiskan DX-7 rumpukomppi-iskelmää enää kolmattakymmenettä kertaa ja kukaan ei oikein voita. En luonnollisesti tarkoita, etteikö enää olisi musiikkia arvostavia ravintoloitsijoita ja omaa työtään arvostavia artisteja. Ei myöskään mitään rumpukone-iskelmää vastaan. Päin vastoin! Tämä oli vain yksi esimerkki.


Musiikki yhdistää

Noh, maailma muuttuu väistämättä ja muusikon ammatti on aikalailla muuttunut ainakin tässä ravintolamuusikko-kontekstissa. Siitä on turha mieltänsä pahoittaa. Näin se vain on. Nykyisin kansaa tanssittavat paljon dj:t ja bilebändit. Mietitäänpä, kuinka olennainen osa musiikki on sitten vaikkapa yökerhotoimintaa? Yökerhoissa ylipäänsä viihtyvät ihmiset tulevat sinne pitämään hauskaa, tanssimaan, ja kyllä, etsimään ”säpinää”. Tanssilattiat ja juhlat ovat joillekin luonteva paikka tutustua muihin. Tämäkin ilmiö on tietysti ollut olemassa iät ja ajat. Tanssilavakulttuurista renessanssiajan tanssiaisiin ja Afrikan heimorituaaleihin. Musiikki on ollut näissä aina suuressa roolissa. Ehkä musiikki nykyään onkin osittain tämän takia niin itsestäänselvää. Se on tavallaan eräänlainen vakio, ja sitä on myös kohtalaisen helposti saatavilla.

Musiikki yhdistää muutenkin. Hyvä esimerkki ovat juuri konsertit ja musiikkifestivaalit, joita ei varmaankaan tarvitse sen kummemmin selittää. Toinen, vähän toisen vinkkelin esimerkki on kansallislaulut. Niiden keskeinen tehtävä on luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tätä ideaa voidaan jalostaa sitten muihinkin ryhmiin. Monilla yhteisöillä, kuten vaikkapa urheilujoukkueilla on omat hengennostatus-biisit ja tunnarit. Jotkin musiikkigenret ja bändit synnyttävät myös mielenkiintoisella tavalla omia fanikuntiaan, joista ihmiset monesti sitten löytävät samanhenkisiä tovereita, jopa ystäviä. Pointti ei tässä ole mielestäni kyseisen genren tai bändin ”ylivertainen ihannointi ylitse muiden”, vaan se, että yhteinen kiinnostus toimii ikään kuin katalyyttinä tutustumiselle. Juttua riittää! On tottakai paljon musiikkia, jotka sisältävät tietynlaisia arvolatauksia ja jopa ideologisia näkemyksiä, mikä luonnollisesti voi myös yhdistää hengenheimolaisia. Aiheeseen liittyen eeppisesti, mutta pilke silmäkulmassa:

” Verivalan taika on aina suojanamme, tuo merkki metallisen veljeyden. ” – Teräsbetoni – Taivas Lyö Tulta

Onko sinulla joitain tärkeitä voimabiisejä, tai oletko löytänyt vaikka ystäviä jonkin musiikkikokemuksen siivittämänä? Minusta olisi nyt erityisen kiva kuulla sinun kokemuksiasi aiheesta!

Seuraa facebookissa:


Kirjoittaja: Tommi Ilonen, Raiku Recordsin perustaja ja ainoa vakituinen puuhamies.


Kirjoitus on omistettu perussuomalaisten puheenjohtajalle.

4 kommenttia artikkeliin “Musiikki & Maailma #1 – Miksi musiikkia tarvitaan?”

  1. Musiikilla on itselle aina ollut suuri merkitys, mutta aitiopaikalta sen vaikuttavuutta olen päässyt seuramaan oman poikani sairastuttua syöpään 13-vuotiaana. Hän purki tunteensa biisiksi, josta tuli niin vaikuttava, että se päädyttiin julkaisemaan. Sen jälkeen musiikista tuli hänelle elämän tärkeimpiä asioita ja hän on päässyt itseään toteuttamaan sekä studioon että lavoille. Tämä on toiminut voimaannuttajana, terapiana, lohtuna, ystävänä – myös läheisille ja kuuntelijoille. Musiikin vaikutus on uskomaton ja puhukoon se puolestaan – tässä linkki pojan biiseihin. https://open.spotify.com/artist/7djkllhA8gV4HNCjY7FwBy

  2. Hyvä kirjoitus. Itselleni musiikinkuuntelu ja laulaminen ovat tärkeitä voimavaroja. Olen aina pystynyt laulamaan paremmin kuin puhumaan. Minulla on siis eräänlainen kielellinen erityisvaikeus.

    1. Kiitos Anni! Musiikin kautta itsensä ilmaiseminen on monille valtava voimavara. Varmasti kielellisen erityisvaikeuden tietenkin kanssa asia korostuu entisestään.

      -Tommi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *